Helteisen työpäivän jälkeen kokoontuivat Lintulan luostarissa ensimmäistä kertaa talkootyössä olleet Maya, Miitta sekä sisarukset Jaana ja Satu pihapuun siimekseen kertomaan kokemuksiaan luostarissa viettämästään ajasta.
Monipuolinen työskentely niin puutarhassa ja yrttimaalla kuin erilaisissa siivouspuuhissa oli kaikkien mielestä hyvää vastapainoa omalle arkityölle. Erityisen mukavaksi jokainen koki mahdollisuuden tehdä kulloisenkin päivän kuuliaisuustyönsä rauhallisesti, ilman suorituspainetta. Iloa tuotti nähdä omien kättensä töiden jälki; vaikkapa riivityt mintunlehdet, rikkaruohottomat vihannesvaot tai puhtaiksi pestyt ja mankeloidut lakanat. Sisaristo huolehti, että paahtavimman keskipäivän helteen aikaan oli jokaisella mahdollisuus pitää riittävästi taukoa ja käydä halutessaan uimassa auringon lämmittämässä Koskijärvessä.
Talkootyön ohella kaikki neljä osallistuivat myös moniin palveluksiin luostarin kauniissa kirkossa. Mayalle ortodoksina olivat kirkonmenot tuttuja, Miitalle, Jaanalle ja Sadulle antoi talkooajan tuoma mahdollisuus tutustua ortodoksisuuteen paljon virkikkeitä ja herätti monia kysymyksiä, joita saattoi pohtia toisten talkoolaisten kanssa.
Mielellään uudestaan! Näin kaikki neljä totesivat mahdollisesta ensi kesän talkoolaisajastaan. Sopivasti fyysinen työ, mahdollisuus niin omaan vapaa-aikaan kuin kirkossa oloon ja kaiken hössötyksen puuttuminen tekivät luostariajasta onnistuneen kokonaisuuden – ja tunne, että oli ja on tervetullut Lintulaan, sai aikaan neljä uutta Lintulan ystävää.
Anne Hokkinen